Törmäsin Ville Tolvasen blogiin talousviestinnästä tässä blogissa aikaisemmin syksyllä. Jäin ihmettelemään, miten nerokasta oli kirjoittaa aiheesta aikana, jolloin some, videot, visuaalisuus ja erilaiset uudet innovaatiot hallitsevat #viestintä-keskustelua kaikissa some-kanavissa, seminaareissa ja koulutuksissa. Talousviestintä! Eikö se ole ihan passé?

Talousviestinnän selkäranka on yhtiön raportointi, mikä asettaa sille toisaalta selkeän aikataulutuksen mutta toisaalta haastaa intensiivisyydessään.

Samaan aikaan meillä Varmassa valmistauduttiin monien yritysten tavoin seuraavan vuoden suunnitteluun ja tavoitteisiin sekä arvioidaan, miten kulunut vuosi on tähän mennessä sujunut. Hyvin on sujunut, haasteitakin löytyy, ja nyt mietimme, miten kertoisimme niistä mielenkiintoisella tavalla ja miltähän loppuvuosi näyttää. Näin loppuvuodesta vuosi- ja yritysvastuuraportointikin on jo täydessä vauhdissa, ja olemme kiivaasti miettineet tiedon visualisointia ja kuvamaailmaa.

Talousviestinnän selkäranka on yhtiön raportointi, mikä asettaa sille toisaalta selkeän aikataulutuksen mutta toisaalta haastaa intensiivisyydessään. Takana on kiivas Q3-tulosjulkistus, jonka viestinnällinen kokonaisuus meillä koostuu mediatilaisuudesta, kolmella kielellä julkaistavasta materiaalipaketista, some-postauksista, videoista sekä tietenkin henkilöstölle suunnatusta viestinnästä.

Kaiken raportoinnin suunnittelun ja tulosviestimisen pyörteessä tajusin, että talousviestintä on mitä mediaseksikkäintä viestintää: missään viestinnän lajissa ei pääse niin syvälle yrityksen liiketoimintaan ja vielä niin, että se kiinnostaa myös mediaa.

Mielikuvitukselle on tilaa

Talousviestinnässä pyritään kertomaan läpinäkyvästi, systemaattisesti ja kattavasti yrityksen tavoitteiden toteutumisesta mielenkiintoisella ja houkuttelevalla tavalla keskeisille sidosryhmille, ja se on kiinteästi yhteydessä yhtiön strategiaan ja tulokseen. Samalla myös viestijän on ymmärrettävä taloutta, lukuja ja ennen kaikkea yrityksen liiketoimintaa.

Sosiaalisen median kanavat, visuaalinen viestintä ja erilaiset digitaaliset ratkaisut ovat tuoneet myös talousviestintään entistä mielenkiintoisempia ja monipuolisempia keinoja tuottaa sisältöä.

Kokosin tähän keinoja tehdä talousviestinnästä entistä inspiroivampaa:

• Pelkistä yhtiön luvuista kertominen ei aina riitä puhuttelemaan yleisöjä, vaan niitä kannattaa kytkeä laajempaan yhteiskunnalliseen kehitykseen ja keskusteluun. Lukujen taakse kytkeytyy trendejä, jotka voivat kiinnostaa laajemminkin mediaa ja muita yleisöjä.
• Johdon ja asiantuntijoiden näkemykset yhteiskunnallisesta kehityksestä ja markkinatilanteesta ovat kaivattuja yhä tänäkin päivänä – elleivät jopa aiempaa tarpeellisempia.
• Kaikkea ei tarvitse ladata yhteen tulosjulkistuspäivään. Mielenkiintoisia näkemyksiä ja sisältöjä voi tuottaa tulosjulkistusten välissäkin, vaikka luvut julkaistaan kvartaaleittain.
• Infografiikka auttaa suhteuttamaan asioita ja niiden syy-yhteyksiä. Vaikeitakin aihekokonaisuuksia voi konkretisoida visualisoimalla.
• Uusiin tuuliin kannattaa tarttua kokeilumielellä ja parhaista pitää kiinni. Perinteisen tiedotteen rinnalle meillä ovat nousseet somessa jaettavat sisällöt, kuten kuvat, grafiikat, videot ja esitysmateriaalit. Periscopeakin testasimme ensimmäisten suomalaisyritysten joukossa, mutta se ei meillä oikein lähtenyt lentoon. Kun sisällöntuotantoa tulee lisää, turhia rönsyjä on karsittava.
• Perinteisten vuosikertomusten rooli viestintäosastojen vuoden ykköstuotteena on murentunut jo aika päivää sitten, ja siksi onkin keksittävä ketterämpiä keinoja paketoida vuoden tulokset ilman, että raportoinnin uskottavuus kärsii. Meidän ratkaisumme on kertoa tärkeistä asioista pitkin vuotta ja koota ne sitten yhteen, kuten raportoinnin taisteluparini Katariina Sillander kirjoittaa Fibs ry:n blogissa.

Vuosikertomus on perinteisesti ollut työläs projekti, johon sisältyy useita pienempiä tuotantoja. Tämän kanssa me hikoilemme ja iloitsemme lähikuukaudet. Loppusuora alkaa häämöttää heti tilinpäätöksen julkaisun jälkeen eli vielä on matkaa jäljellä.

Läpinäkyvän talousviestinnän ja kattavan raportoinnin vaade korostuvat entisestään.

Kun nuoret viestinnän ammattilaiset tai urasta haaveilevat pohtivat eri suuntautumisvaihtoehtoja, kannustan rohkeasti tarttumaan myös talousviestinnän tekemiseen. Siinä pääsee käyttämään mielikuvitustaan ja uusia keinoja kuten muussakin viestinnässä. Se on tiivistä yhteistyötä talon johdon, taloushallinnon ja asiantuntijoiden kanssa – ja kaikkea muuta kuin tylsää.

Nyt kun sijoittajilta vaaditaan entistä enemmän vastuullisuutta ja sijoittajat odottavat samaa omistamiltaan yhtiöiltä, läpinäkyvän talousviestinnän ja kattavan raportoinnin vaade korostuvat entisestään. Jos viestintä lakkaisia olemasta, voisin jopa väittää, että talousviestintä olisi viimeinen lajissaan.