Syksyinen jäsenkyselymme paljasti ajankohtaisen ilmiön: huono johtaminen on suurin yksittäinen syy, miksi viestinnän ammattilaiset harkitsevat työpaikan vaihtoa. Kun tätä tietoa tarkastelee viestinnän strategisen roolin näkökulmasta, on mielestäni aihetta pohtia, voisiko johtamiskokemus viestintäalalla heijastaa myös johdon puutteellista ymmärrystä viestinnän strategisesta merkityksestä?

Uunituoreessa Viestinnän Pulssi-kyselyssämme kysyimme johtavilta viestijöiltä viestinnän strategisuudesta. Puolet kyselyyn vastanneista johtavista viestijöistä näkee viestinnän roolin kasvaneen viimeisten kahden vuoden aikana. Miksi viestinnän rooli jää siltikin yhä usein tukitoiminnoksi, vaikka monet alan ammattilaiset ja tutkimukset näkevät sen osana organisaation strategista johtamista?

1. Tiedottamisesta strategiseksi viestinnäksi

Monissa organisaatioissa viestintä on perinteisesti asemoitu tukitoiminnoksi, jonka pääpaino on operatiivisessa tekemisessä. Vaikka alan yleinen keskustelu tänä päivänä korostaa viestinnän strategista merkitystä, tämä perinteinen käsitys saattaa estää organisaatioita näkemästä viestintää strategisena kumppanina. Viestintäjohtaja Liinu Lehto kirjoittaa osuvasti viestinnän asemoinnista onnistumisen edellytyksenä omassa Viestijät-tekstissään.

2. Liiketoimintaprioriteetit

Johto keskittyy liiketoiminnan mittareihin ja tuloksiin, joiden he ymmärtävät vaikuttavan suoraan organisaation menestykseen. Viestinnän arvoa ei ole helppo mitata yksiselitteisillä tunnusluvuilla, minkä vuoksi sen rooli saattaa jäädä johdon prioriteettilistan hännille. Yritysjohdon neuvonantaja Atte Palomäki pohtii blogitekstissään luottamuksen rakentamista epävarmuuden keskellä ja tässä on viestintätiimillä keskeinen ja strateginen rooli, jonka arvoa on mahdollista myös mitata.

3. Puuttuva viestintäosaaminen

Monilla johtajilla ei ole viestinnällistä taustaa tai koulutusta, mikä johtaa usein viestinnän strategisen merkityksen aliarvioimiseen. Ilman tätä ymmärrystä viestintä nähdään tarpeellisena, mutta ei kriittisenä strategisena elementtinä, joka voisi tukea ja edistää organisaation kokonaisvaltaisia tavoitteita.

4. Viestinnän roolit ja vaikuttavuus

Jos viestintäfunktio ei aktiivisesti asemoidu strategisena kumppanina ja osoita konkreettista lisäarvoa, sen strateginen merkitys voi jäädä johdolta havaitsematta. Viestinnän on tehtävä selväksi, miten sen toiminta edistää organisaation tavoitteita ja tukee strategista suunnittelua ja sen liiketoimintatavoitteita. Ilman selkeitä mittareita ja liiketoimintalähtöisiä tavoitteita viestinnän asema osana strategista johtamista jää helposti epäselväksi, vaikuttaen viestinnän arvostukseen.

5. Hajautettu viestintä

Joissain organisaatioissa viestintä pilkotaan eri osastoihin, kuten HR:n tai talousjohdon alaisuuteen. Tällainen hajautus voi heikentää kokonaisnäkemystä viestinnän roolista ja estää sen kehittymistä strategisena toimintona.

Kuinka viestintä nostetaan strategiseksi kumppaniksi?

Viestinnän vahvemman strategisen aseman saavuttamiseksi organisaatioissa pidän seuraavia toimenpiteitä keskeisinä:

• Tietoisuuden lisääminen: Tietoisuuden ja ymmärryksen lisääminen viestinnän strategisesta merkityksestä – myös organisaation johdon suuntaan.
• Osaamisen kehittäminen: Viestijöiden on osoitettava, että he ymmärtävät liiketoiminnan tavoitteet ja osaavat toimia strategisina neuvonantajina.
• Resurssit ja strategia: Viestinnän tulee olla riittävästi resursoituaja, sillä on oltava selkeä viestintästrategia, joka näkyy koko organisaatiossa.
• Vuoropuhelu johdon ja viestijöiden välillä: Yhteinen ymmärrys syntyy avoimesta keskustelusta.
• Viestintäjohtajien aseman vahvistaminen: Viestintäjohtajan paikka johtoryhmässä on elintärkeä, jotta viestinnällä on mahdollisuus vaikuttaa organisaation suuntaan.

Itse uskon, että näillä toimilla voidaan aidosti edistää viestinnän asemaa strategisena kumppanina organisaatioissa.