Digitaalisten palvelujen sisältömuotoilu on vaativa laji. Siinä pitää ymmärtää käyttäjää, tuntea julkaisualusta sekä sisäistää organisaation strategia.

Sisältömuotoilu on digitaalisten palvelujen ja verkkosivujen teksti- ja kuvasisällön muotoilua asiakastarpeesta käsin. Se on dataa ja testausta hyödyntävä prosessi, jonka avulla tarjotaan kohdeyleisölle heidän tarvitsemaansa sisältöä oikea-aikaisesti. Helsingin kaupungin sisältömuotoilun pelikirjan mukaan sisältömuotoilu on tekemisen tapa, joka yhdistää muotoiluajattelun viestintään.

Käsittelen tässä kirjoituksessa kolme sisältömuotoiluun liittyvää myyttiä.

Myytti 1: Tappaako SEO luovuuden?

Onko joku joskus tuhahtanut sinullekin, että ”ihmisillehän näitä tekstejä tehdään, ei koneille”? Hakukone on nykypäivän portinvartija, jonka avulla ne ihmiset löytävät sisältösi äärelle. Hakukoneet ymmärtävät kielen sanamuotoja eli yhden hakusanan tykityksestä ei todellakaan ole enää kyse. Laadukas eli enemmän vuorovaikutusta saava sisältö nousee hakutuloksissa korkeammalle.

Keskeinen asia löydettävän eli hakukoneoptimoidun verkkosisällön muotoilussa on ymmärtää asiakkaan tarve ja hakuaikomus, search intent. Tämä edellyttää pohdintaa sekä testausta ja onkin keskeinen osa sisältömuotoilun prosesseja.

Asiakkaan tarpeesta kumpuava sisältö siis toimii hakukoneissakin paremmin. Oivaltava otsikointi ja luova teksti ei sulje pois hyvin hakukoneoptimoitua tekstiä. Mutta hakukoneoptimointi on edellytys sille, että kohdeyleisö löytää sisältöjesi eli palveluittesi pariin.

Myytti 2: Sisältö seuraa designia

Digitaalisen palvelun kehittämistyössä suunnittelu aloitetaan usein rakentamalla malli lopputuloksesta. Lorem Ipsum -teksteillä kuvataan paikkoja, joihin teksti- ja muu sisältö myöhemmässä vaiheessa tuodaan.

Sisältö ensin -ajattelussa (content first) kehitystyön lähtökohtana on sisältö järjestettynä siten kuin loppukäyttäjät sen ymmärtävät. Sisältö kartoitetaan ja karsitaan vastaamaan käyttäjien tarpeita sekä odotuksia. Muotoilun lähtökohtana on kävijädata, hakusana-analyysi, haastattelut ja muut osallistavat metodit.

Lopputuloksena palvelu palvelee aitoja tarpeita emmekä me viestijöinä joudu tunkemaan epäsopiviin sisältöpaikkoihin tekstejä tai korjaamaan ohjetekstein toimimatonta muotoilua. Tekstin ja sisällön muotoilun pitäisikin aina olla mukana digitaalisen palvelun kehitystanssin alkutahdeista saakka.

Myytti 3: Sisältömuotoilu ei vaikuta bisnekseen

Tiedätkö sinä, paljonko yksi asiakaskontakti teidän organisaatiossanne maksaa? Jos asiakaspalveluun tulevat kyselyt saadaan verkkotekstin muutoksella laskemaan vaikkapa 10 prosenttia, voi tuon pienen viilauksen vaikutus olla merkittävä myös rahallisesti. Häiriökysyntä aiheuttaa valtavasti hukkaa ja käyttäjien turhautumista. Verkko- ja muita sisältöjä muotoilemalla voidaan ohjata ihmisiä oikean palvelun äärelle eli lisätä niiden vaikuttavuutta.

Digitaalinen asiakaskokemus on väistämättä karsitumpi kuin kasvokkain tapahtuva kohtaaminen. Lisäämällä inhimillisyyden elementtejä digitaalisiin kohtaamisiin voimme helpottaa tunnetason asioinnin esteitä ja siten parantaa asiakaspitoa, lyhentää asiointiprosesseja tai rakentaa lojaliteettia.

Inhimillisiä brändejä tutkittaessa on huomattu, ettei inhimillisyys kuitenkaan tarkoita tuttavallista sävyä tai nuorisolaista moicuttelua. Human brand indexin mukaan inhimillinen brändi puhuu kuin normaali ihminen. Auttaa minua juuri oikeaan aikaan. On läsnä siellä missä minäkin.

Sisältömuotoilu taitaakin olla inhimillisen digibrändinrakentajan tärkein työkalu ja ylin ystävä.

Miten käytettävyys toimii teidän digikanavassanne tai muussa mediassanne? Tekstin kirjoittaja Kaisa Alapartanen toimii Oma Media 2022 -arvion tuomaristossa ja arvioi kilpailussa medioiden käytettävyyttä. Lue lisää ja ilmoita organisaationne mukaan täällä.