Strategiaa ei voi tehdä eikä toteuttaa ilman viestintää. Strategiaviestintää eli viestintää strategiasta tarvitaan niin strategiaa valmisteltaessa kuin valmiista strategiasta viestittäessä. Strategian tekovaiheessa viestintä on avainasemassa niin yhteisen ymmärryksen rakentamisessa kuin strategisten tavoitteiden selkeässä sanoittamisessa ja vision kirkkaassa kiteyttämisessä. Viestinnällä myös osallistetaan keskeisiä sidosryhmiä strategian valmistelutyöhön. Strategian valmistuttua viestintä on sen sijaan välttämätöntä, että strategia leviää ja juurtuu käytäntöön.

Viisi vinkkiä vaikuttavaan strategiaviestintään

Strategiat syntyvät ja elävät viestinnässä, mutta millaista on vaikuttava strategiaviestintä? Kokosimme yhteen viisi vinkkiä ja esitämme, että vaikuttava strategiaviestintä on

1) ymmärrettävää, 2) motivoivaa, 3) suunnitelmallista, 4) jatkuvaa ja 5) vuorovaikutteista.

1) Vaikuttava strategiaviestintä = ymmärrettävää. Strategiaviestinnän tärkeimpänä tavoitteena on lisätä henkilöstön ja muiden olennaisten sidosryhmien ymmärrystä strategiasta: palastella ja kiteyttää sekä auttaa omaksumaan strategian ydin. Mistä strategiamme on tullut ja miksi? Mitä sillä tavoittelemme? Mikä on strategiamme merkitys? Mitä hyötyä meille ja muille on siitä, että saavutamme strategiset tavoitteemme? Strategiaviestinnällä voidaan lisätä ymmärrystä niin strategian sisällöistä, strategian valmistelu- ja tekoprosessista kuin strategian toteutumisesta ja mahdollisista päivityksistä.

2) Vaikuttava strategiaviestintä = motivoivaa. Ymmärrettävinkään strategia ei yksinään riitä. Jotta strategia heräisi eloon, on ihmisten myös innostuttava strategiasta. Strategiaviestinnän toisena tärkeänä tehtävänä onkin motivoida ja innostaa olennaiset sidosryhmät toimimaan ja toteuttamaan strategiaa. Vain ymmärrettävä ja motivoiva strategiaviestintä vaikuttaa. Miten saamme henkilöstömme ja muut olennaiset sidosryhmämme sitoutumaan strategiaan ja ottamaan sen omakseen? Miten lisäämme tahtoa strategian eteen työskentelyyn?

3) Vaikuttava strategiaviestintä = suunnitelmallista. Turhan moni aloittaa strategiatyön miettimällä strategiaviestinnän keinoja. Strategiakuva! Sellaisen tarvitsemme! Tehdäänkö strategiasta myös tarinallistettu versio? Ennen keinojen valitsemista on kuitenkin tarpeen pysähtyä suunnittelemaan strategiaviestinnän kokonaisuutta: tavoitteita ja keskeisiä sidosryhmiä. Mitä tavoittelemme strategiaviestinnällä? Miten mittaamme tavoitteisiin pääsyämme? Keiden on tärkeää ymmärtää ja motivoitua strategiastamme? Miten strategiamme vaikuttaa keskeisiin sidosryhmiimme? Myös vastuut ja konkreettiset toimenpiteet on suunniteltava ja sovittava yhdessä: Mitä aiomme tehdä ja milloin? Kuka vastaa, kuka tekee ja kuka tukee?

4) Vaikuttava strategiaviestintä = jatkuvaa. Ajoittain törmää ajatukseen, että strategiaviestintää tarvittaisiin vain uuden strategian valmistuttua. Strategiaviestintää on kuitenkin tehtävä koko strategiakauden ajan: vain viestinnän painopisteet ja tavat muuttuvat. Strategiaviestinnässä ei olekaan kyse – ainakaan pelkästään – yksittäisistä teoista, tempauksista tai kampanjoista vaan jatkuvasta viestintäprosessista, johon sisältyy myös seuranta, arviointi ja tarkentaminen. Strategiaa on juurrutettava ja pidettävä koko ajan organisaation arjessa esillä ja elävänä. Kyse on säännöllisestä yhteisen tilannekuvan ja suunnan tarkentamisesta.

5) Vaikuttava strategiaviestintä = vuorovaikutteista. Ollakseen vaikuttavaa strategiaviestinnän on oltava vuorovaikutteista. Yhtä tärkeää kuin tehdä hyviä strategioita ja miettiä niistä viestimistä, on ymmärtää ihmisten tarpeita, toiveita, tunteita ja odotuksia. Tämä edellyttää yhteisiä keskusteluja, kuuntelemista, palautteen keräämistä ja myös hyödyntämistä. Mitä keskeiset sidosryhmät ajattelevat strategiastamme? Mitkä asiat ovat epäselviä? Mikä huolettaa? Mikä innostaa? Mistä syntyy strategian omakohtainen merkityksellisyys eli ymmärrys, mitä strategia tarkoittaa juuri minun työni kannalta?

Vasta lopuksi valitaan strategiaviestinnän keinot

Strategiaviestinnän keinot valitaan vasta, kun strategiaviestinnän tavoitteet ja sidosryhmät on määritelty. Kokosimme alle muutamia yleisiä strategiaviestinnän keinoja:

• Keskustelutilaisuudet, tapaamiset
• Verkkosivut, esitteet, esittelyaineistot
• Strategian Q&A:t, ydinviestit keskeisimmille sidosryhmille
• Strategiakuvat ja -sarjakuvat, videot
• Strategian tarinallistetut versiot
• Strategian pelillistäminen, onnistumiscaset (esim. ”käräytä kollega/tiimi, joka edistää strategiaa työssään”), osallistavat kilpailut (esim. ”strategiabingo”)
• Esineet ja tuotteet (esim. strategiakuvasta hiirimatot työntekijöille)
• Intergrointi arkeen (esim. out of office -viestit, strategiakuva näytönsäästäjäksi, perehdyttämismateriaalit)
• Koti kaikelle strategiamateriaalille (esim. oma Teams-kanava)

Toivomme, että tästä keinovalikoimasta on iloa ja apua, kun olette edenneet strategiaviestinnän suunnittelussanne siihen pisteeseen, että on aika miettiä konkreettisia viestinnän keinoja. Ennen kaikkea toivomme, että muistaisimme kaikki, että strategioiden ei ole pakko olla etäisiä ja utuisia. Strategiaviestintä voi ja saa olla myös hauskaa!

Lue myös Tepa Sopasen kirjoitus strategiatyöstä Brunnenin sivuilta: https://brunnen.fi/strategia-tarvitsee-toteutuakseen-strategiaviestintaa/