Graafinen muotoilija Annukka Saikkonen muistuttaa, että onnistunut visuaalinen identiteetti on tunnistettava, huomiota herättävä ja jatkuva.

– Visuaalisen ilmeen luomisessa brändi-identiteetti on kaiken lähtökohta. Brändi kuvaa sitä, millainen kokonaiskäsitys ihmisillä tietystä organisaatiosta on, kiteyttää graafinen muotoilija ja suunnittelutoimisto Nimiön perustaja Annukka Saikkonen.

[caption id="attachment_5399" align="alignright" width="300"]

– Brändi on kuitenkin melko vaikea sana. Kaikki antavat sille hieman erilaisia merkityksiä – ehkä voisikin puhua persoonallisuudesta. Toinen sana, joka helpottaa ymmärtämään brändiä, on mielikuva. Kuten mielikuva jostakin ihmisestä, voi myös brändi olla pirteä, ystävällinen ja helposti lähestyttävä, Saikkonen pohtii.

Ilmeuudistuksiin erikoitunut muotoilija painottaakin, että kaikella brändiviestinnällä tavoitellaan haluttujen mielikuvien vahvistamista:

– Visuaalinen identiteetti on ikään kuin yksi kerros brändi-identiteetin päällä ja se, minkä kautta organisaatio usein tulee näkyväksi. Jos brändin halutaan olevan helposti lähestyttävä, täytyy sen näkyä myös visuaalisessa identiteetissä selkeytenä ja kutsuvuutena.

Saikkonen muistuttaa onnistuneen visuaalisen identiteetin olevan paitsi huomiota herättävä ja tunnistettava, myös yhtenäinen ja jatkuva.

Asiakkaat kohtaavat brändin visuaalisessa ilmeessä

Brändiin liittyvät mielikuvat syntyvät ihmisten mielissä kaikkien brändin kanssa tapahtuneiden kohtaamisten tuloksena. Ne kiteytyvät organisaation visuaalisessa ilmeessä ja sen sovelluksissa; logossa, painotuotteissa tai vaikkapa messuosastossa. Visuaalista identiteettiä rakentavat kaikki organisaation näkyvät ja tunnistettavat elementit.

Visuaalisen identiteetin tärkeät ilmenemismuodot vaihtelevat kuitenkin organisaatioittain ja kohderyhmittäin. Logon ohella verkkosivut ovat Saikkosen mukaan yksi tärkeimmistä visuaalisen identiteetin ilmenemismuodoista lähes kaikille organisaatioille tänä päivänä.

– Jos kyseessä on verkkokauppa, on luonnollista, että verkkosivut ja tuotepakkaukset ovat organisaation olennaisimpia visuaalisen ilmeen sovelluksia. Jos taas kyseessä on esimerkiksi tavaratalo, voi visuaalisen identiteetin erilaisia ilmenemismuotoja olla lukemattomia aina tilasta ja sen visuaalisista opasteista ostoskasseihin ja henkilökunnan työvaatteisiin, muotoilija listaa vaihtoehtoja.

Visuaalisen ilmeen erilaisia sovelluksia pohdittaessa kannattaa siis miettiä, mitkä ilmenemismuodot ovat kohderyhmille olennaisia ja minkä muotoiluun kannattaa erityisesti panostaa.

Visuaalinen ilme johdetaan organisaation strategiasta

Saikkonen toteaa visuaalisen identiteetin olevan suora jatkumo organisaation brändi-identiteetistä. Jos brändi-identiteetti ei ole selvä, on visuaalista puolta vaikea lähteä suunnittelemaan.

– Visuaalisuus johdetaan organisaation strategiasta ja arvoista. Ei riitä, että tehdään kivannäköinen visuaalinen ilme, vaan sen täytyy heijastaa sitä, minkälainen organisaatio on pintaa syvemmältä, brändi- ja ilmeuudistuksiin erikoistunut muotoilija kiteyttää.

Monesti muotoilutoimistot auttavat ja ovat mukana strategian kirkastamisessa: Mitä organisaatio haluaa edustaa? Millaisia mielikuvia brändin toivotaan synnyttävän? Mitkä sen tavoitteet ovat?

Kuten missä tahansa projektissa, kehottaa muotoilija organisaatioiden edustajia pohtimaan myös omat tavoitteensa hyvin tarkkaan:

– Mitä ilmeuudistuksella tavoitellaan? Mitkä ovat projektin lähtökohdat? Onko taustalla esimerkiksi fuusio tai halutaanko ilmaista, että ollaan menossa johonkin uuteen suuntaan?

Saikkonen muistuttaa myös, ettei visuaalinen ilme voi olla vain projekti vaan sen jatkuva kehittäminen on tärkeää. Ilman kehitystä visuaalinen ilme yleensä rapautuu.

Huolellinen taustatyö edistää luottamusta

Saikkonen korostaa projektin aloituksella olevan suuri, etenkin henkinen merkitys luottamuksen syntymiselle ja yhteistyön sujuvuudelle asiakkaan ja suunnittelijan kesken. Hyvinä käytäntöinä sopivan suunnittelijan etsintään ja ilmeuudistuksen tilaukseen Saikkonen nimeää muun muassa referenssit ja suositukset. Näiden pohjalta on mahdollistaa löytää hyvä ja juuri itselle sopiva suunnittelijataho.

– Suosittelujen hankkiminen kannattaa. Näin kuulee, millaista työskentely tietyn suunnittelutoimiston kanssa on ollut, onko pysytty aikataulussa ja sopivatko suunnittelijan toimintatavat organisaation omiin käytäntöihin, Saikkonen vinkkaa.

Huolellisella taustatyöllä voidaan edistää asiakkaan ja suunnittelijan välisen yhteistyön sujuvuutta. Luottamuksellisen yhteistyön tuloksena puolestaan on mahdollista luoda uusi, toimiva visuaalinen ilme ja johdonmukainen kuva organisaatiosta. Onnistunut ilmeuudistus synnyttää usein myös ihmisissä suurta ylpeyttä omasta organisaatiostaan.

Kuinka löydän ammattitaitoisen suunnittelijan?

Annukan vinkit suunnittelijan etsintään:

Portfoliot, referenssit ja suositukset puhuvat usein puolestaan. Niiden pohjalta on helppo löytää ammattitaitoinen suunnittelija.

Kuuntele suosituksia!

• Millaista työskentely suunnittelijan kanssa on ollut?
• Onko pysytty aikataulussa?
• Sopiiko suunnittelijan toimintatapa omiin käytäntöihin?

Ilmaisen suunnittelutyön teettäminen tarjousvaiheessa ei kuulu hyviin tilauskäytäntöihin. Tämä ei palvele asiakkaan etua, koska yleensä parhaat tekijät jättäytyvät tällaisista tarjouskilpailuista pois.

Huolelliseen taustatyöhön ja projektin aloitusvaiheeseen kannattaa panostaa. Asiakkaan ja suunnittelijan kesken täytyy syntyä heti alussa hyvä luottamus.

Annukka Saikkosen vinkkejä visuaalisen identiteetin luomiseen ja ilmeuudistuksiin kuulet myös ProComin koulutuksessa helmikuussa: Toiveuusinta! Organisaation visuaalinen identiteetti 5.2.2015

Katso lisätiedot ja ilmoittautumisohjeet >>