Valeuutiset ovat koskettaneet jo joka neljättä eurooppalaista organisaatiota – suomalaiset muita tietoisempia ilmiöstä

Valeuutisista keskustellaan Euroopassa ahkerasti. Tuoreen eurooppalaisen viestintäalan tutkimuksen mukaan valeuutisoinnin nähdään vaikuttavan julkiseen keskusteluun vahvimmin Tšekissä, Romaniassa, Serbiassa ja Venäjällä. Myös jopa 20,4 prosenttia suomalaisista viestintäammattilaisista näkee valeuutisten vaikuttavan julkiseen keskusteluun Suomessa.

Suomalaiset ja ruotsalaiset ovat eurooppalaisista tietoisimpia valeuutisoinnista. Suomalaisista viestinnän ammattilaista 86 prosenttia kertoo kiinnittäneensä huomiota valeuutisista käytävään keskusteluun. Ruotsalaisista kollegoista näin arvioi 87,2 prosenttia. Vastaavasti ilmiöön kiinnittävät oman arvionsa mukaan vähiten huomiota Serbian, Romanian ja Kroatian viestinnän ammattilaiset. Tulos on merkittävä, sillä samat maat kuuluvat niihin, joiden viestinnän ammattilaiset arvioivat valeuutisten vaikuttavan maansa julkiseen keskusteluun (Tšekki 80,3 %, Romania 73,8 %, Serbia 68,2 %, Venäjä 66,0 % vastaajista).

Tuoreen tutkimuksen mukaan valeuutiset ovat kahden viime vuoden aikana vaikuttaneet joka neljänteen organisaatioon Euroopassa. Samaan aikaan joka viides (19,6 %) eurooppalainen organisaatio ei pidä valeuutisiin varautumista lainkaan välttämättömänä. Organisaatioista valeuutisointia ovat kohdanneet erityisesti valtionhallinnon ja julkisen sektorin organisaatiot sekä poliittiset organisaatiot.

Valeuutisten tunnistaminen on organisaatioissa erityisesti viestinnän ammattilaisten vastuulla. Eurooppalaiset organisaatiot luottavat valeuutisten tunnistamisessa ensisijaisesti viestinnän ammattilaisten henkilökohtaiseen osaamiseen ja kokemukseen (66,6 prosenttia kaikista organisaatioista). Vain osalla (8 %) eurooppalaisista organisaatioista on virallisia ohjeistuksia tai käytäntöjä valeuutisten kohtaamiseen. Organisaatiot, jotka ovat kärsineet valeuutisoinnista, ovat myös varautuneet niihin muita organisaatioita paremmin.

”Suomalaisten korkea koulutustaso sekä medialukutaito ovat uniikki kombinaatio, joka auttaa meitä keskivertoeurooppalaisia paremmin huomaamaan vaikuttamisyrityksiä”, ECM-tutkimuksen Suomen aineistosta vastaava professori Vilma Luoma-aho arvioi.

ProComin vuonna 2017 teettämän johtaville viestijöille suunnatun kyselytutkimuksen tulokset tukevat nyt julkaistuja kansainvälisiä tuloksia. Eurooppalaisten kollegoidensa tavoin myös Suomessa valeuutisia ja disinformaatiota kohtaavat eniten julkisen sektorin viestinnän ammattilaiset. Vuonna 2017 suomalaiset johtavat viestijät arvioivat viestinnän ammattilaisten joutuvan tulevaisuudessa ratkaisemaan disinformaatioon ja valeuutisiin liittyviä kysymyksiä yhä enemmän (42 % vastaajista täysin samaa mieltä, 49 % melko samaa mieltä).

EMC-tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan European Communication Monitor -tutkimuksen sivuilla.

Vuosittain tehtävä European Communication Monitor -tutkimus kartoittaa eurooppalaisten viestinnän ammattilaisten näkemyksiä alan ajankohtaisista teemoista. Vuoden 2018 kyselyn aiheina olivat strategisen viestinnän lisäksi valeuutiset, luottamus, johtaminen, työstressi ja työtyytyväisyys. Tutkimukseen vastasi noin 3100 viestinnän ammattilaista 48 maasta. Tutkimuksen toteuttaa European Public Relations Education and Research Association (EUPRERA) ja European Association of Communication Directors (EACD). Suomessa tutkimuksen yhteyshenkilönä toimii professori Vilma Luoma-aho Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta. Luoma-aho toimii myös ProCom – Viestinnän ammattilaiset ry:n hallituksen puheenjohtajana.

ProComin Johtavien viestijöiden tutkimus 2017 luettavissa kokonaisuudessaan järjestön sivuilla.

Johtavien viestijöiden tutkimuksen kohderyhmänä ovat viestinnän johtavissa tehtävissä toimivat ProCom ry:n jäsenet sekä muut kuin ProComin jäsenet. Vuonna 2017 tutkimukseen vastasi 306 viestinnän ammattilaista. Tutkimuksen käytännön toteutuksesta vastasi T-Media.

Kommentointi on suljettu.