Kommentoi nyt: Viestinnän eettiset ohjeet 2015

Viestinnän eettisen neuvottelukunnan (VEN) valmistelemat ja ProCom ry:n ja Viesti ry:n hallitusten hyväksymät Viestinnän eettiset ohjeet julkaistiin perjantaina 4.9. Ohjeet nojaavat alan koodeihin, joita on päivitetty omaan aikaan soveltuviksi 60-luvulta lähtien. Päivitettyihin ohjeisiin pyydetään viestijöiden palautetta syksyn 2015 aikana. Voit kommentoida ohjeita suoraan tällä sivustolla tai procom@procom.fi. Ohjeet löytyvät myös Viesti ry:n sivuilta.

Viestinnän eettiset ohjeet

Vuorovaikutus ja viestintä ovat jokaisen organisaation keskeisiä tehtäviä demokraattisessa yhteiskunnassa, jossa asiat tapahtuvat ja niitä käsitellään julkisuudessa. Viestinnän ammattilaiset sitoutuvat voimassa olevien lakien ja asetusten lisäksi noudattamaan seuraavia eettisiä ohjeita hyvien toimintatapojen edistämiseksi, ammatillisen identiteetin vahvistamiseksi sekä sidosryhmien ja yhteiskunnan palvelemiseksi.

Avoimuus ja vuorovaikutteisuus

Vaikuttava viestintä perustuu jatkuvaan vuorovaikutukseen sidosryhmien ja yleisöjen kanssa sekä omien sidonnaisuuksien läpinäkyvyyteen.

Viestinnän ammattilainen:

  • edistää monitahoista vuorovaikutusta
  • tuo aktiivisesti ja ennakoivasti saataville sidosryhmille tarpeellisen tiedon
  • tuo selkeästi esiin työnantajansa tai toimeksiantajansa osuuden sitä koskevan viestin tai julkaisun sisältöön
  • tuo avoimesti esiin olennaiset omat sidonnaisuutensa ja intressinsä

Rehellisyys

Ammattimainen ja vaikuttava viestintä on aina totuudenmukaista.

Viestinnän ammattilainen:

  • erottaa näkemykset ja mielipiteet tosiasioita koskevista väitteistä
  • ei esitä virheellisiksi tietämiään väitteitä
  • ei esitä tosiakaan väitteitä tavalla, joka antaa harhaanjohtavan kuvan
  • korjaa virheelliseksi osoittautuneen väitteen

Luotettavuus

Luottamus on toimivien sidosryhmäsuhteiden perusta.

Viestinnän ammattilainen:

  • toimii aina työnantajansa tai toimeksiantajansa edun mukaisesti
  • tuo oma-aloitteisesti esiin mahdolliset eturistiriidat
  • tunnistaa ja tuo esiin viestinnälliset haasteet ja riskit
  • edistää kaikissa tilanteissa työnantajansa tai toimeksiantajansa luotettavuutta
  • käyttää työnantajaansa tai toimeksiantajaansa koskevaa luottamuksellista tietoa ainoastaan näiden kanssa sovitulla tavalla

Arvostus

Ammattimaisuuteen kuuluu oman osaamisen kehittäminen ja kyky osoittaa arvostusta sekä oman että muiden alojen ammattilaisia kohtaan.

Viestinnän ammattilainen:

  • edistää omaa osaamistaan
  • kehittää organisaationsa viestintäosaamista ja -kulttuuria
  • suhtautuu arvostavasti kollegoihinsa ja muiden ammattialojen edustajiin
  • huomioi sidosryhmien ja yleisöjen monimuotoisuuden
  • osallistuu julkiseen keskusteluun vastuullisesti ja kaikkia osapuolia kunnioittavalla tavalla

Lue lisää:

Lue uutinen Viestinnän eettisten ohjeiden julkistamisesta >>

Lue lisää Viestinnän Eettisesta Neuvottelukunnasta >>

Melbourne Mandate >>

Yhteisöviestinnän periaatteet >>

12 kommenttia artikkeliin “Kommentoi nyt: Viestinnän eettiset ohjeet 2015”

  1. Johanna Tuutti

    Erinomaiset ytimekkäät ohjeet, jotka on jaoteltu selkeisiin pääkohtiin. Arvostus-kohdan alakohtiin toivoisin itsen johtamisen ja ihmisenä kasvamisen lisäämistä, koska itsen tunteminen ja johtaminen ovat perusta ihmisenä ja ammattilaisena kehittymiselle sekä perusta myös muiden johtamiselle. Täydennyksen voisi tehdä esimerkiksi näin (korvaisi nykyisen ensimmäisen bulletin, joka on "edistää omaa osaamistaan"): Viestinnän ammattilainen osaa johtaa itseään sekä kehittää itseään ja osaamistaan. Pääkohdat voisi järjestää myös näin: Arvostus, Rehellisyys, Luotettavuus, Avoimuus ja Vuorovaikutteisuus. Kiitos kaikille, jotka tätä arvokasta työtä ovat tehneet. Hienoa, että ohjeiden kommentointi on avointa ja vuorovaikutteista!

    Vastaa tähän
    • Minna-Liisa Nurmilaakso

      Kiitos Johanna arvokkaista kommenteistasi!

      Vastaa tähän
  2. Markku Paksuniemi

    Tuntuvat ohjeet olevan pitkän harkinnan ja keskustelun tulosta. Hyvä niin. Vaikka monet kohdat ovatkin itsestäänselviä, niin on hienoa, että nekin on ohjeeseen kirjattu. Soisi näiden periaatteiden leviävän organisaatioissamme myös muiden kuin viestinnän ammattialisen tietoon ja sitä myötä vähitellen käytäntöön. En odota suurta harppausta, mutta toivon edes pienin askelin etenemistä.

    Vastaa tähän
    • Minna-Liisa Nurmilaakso

      Kiitos Markku kommentistasi! Viestijät voivat tosiaan viedä eettisiä ohjeita organisaatioissaan eteenpäin.

      Vastaa tähän
  3. Jenni Rantanen

    Hyvät ohjeet, sopisivat laajemminkin ohjeistukseksi vuorovaikutukseen työelämässä. Kuuntelu on tärkeä osa vuorovaikutusta ja ehkä sen voisi myös kirjata mukaan? Tai ehkä se on jo ohjeistuksessa sisällä. Viimeinen kohta: osallistuu julkiseen keskusteluun vastuullisesti ja kaikkia osapuolia kunnioittavalla tavalla on erityisesti juuri nyt ajankohtainen.

    Vastaa tähän
    • Minna-Liisa Nurmilaakso

      Kuunteleminen sisältynee vuorovaikutukseen, mutta erikseen mainittuna toki korostuisi. Kiitos ajatuksestasi!

      Vastaa tähän
  4. TIina Jäppinen

    Hienoa, että viestinnän ammattilaiset saavat tällaiset ohjeistukset työnsä tueksi ja edelleen omissa organisaatioissa mietittäväkseen. Olisin lisännyt Avoimuus ja vuorovaikutteisuus -kohtaan myös Viestinnän esteettömyyden. Suomalaisista työikäisistä yli 50 prosentilla on jokin vamma tai pitkäaikaissairaus, monilla useita. Punavihersokeudesta kärsii 8 prosenttia miehistä jne. Esteettömyyteen liittyy niin tekninen esteettömyys, kuten esim. mahdollisuus lukea teksti sivuilta lukuohjelmilla, selkokielisyys jne. Esteettömyys on harvoin keneltäkään pois, mutta tukee viestin tasapuolista saavutettavuutta ja kuuluisi sen takia viestinnän eettiseen säännöstöön.

    Vastaa tähän
    • Minna-Liisa Nurmilaakso

      Kiitos Tiina esteettömyysnäkökulman esille nostamisesta.

      Vastaa tähän
  5. Susanna Aaltonen

    Hyvä aloite, hienoa, että tällaiset ohjeet ovat työn alla! Yksi semanttinen kommentti tekstin alkuun. Mitä halutaan kertoa lauseella: "Kaikki eettisten ohjeiden kohdat ovat vuoropuhelussa toistensa kanssa". Että kaikki kohdat liittyvät toisiinsa? Ehkä omaa rajallista ajatteluani, mutta oman ymmärrykseni mukaan dialogiin ja keskusteluun tarvitaan muutakin kuin lauseita (elävä olento tai keinoälyä), ja asioista on parempi puhua niiden oikeilla (yleisesti tunnistetuilla) nimillä. Tällaiset "vuoropuhelun" kaltaiset viestinnässä aika laajalti viljellyt kapulatermit vievät uskottavuutta, eivät sitä kasvata.

    Vastaa tähän
    • Minna-Liisa Nurmilaakso

      Kiitos Susanna kommentistasi!

      Vastaa tähän
  6. Myös julkisen alan viestijät kokevat todennäköisesti useimmat näistä ohjeista omakseen, varsinkin kun monet niistä vastaavat joko kirjaimellisesti tai ainakin keskeiseltä sisällöltään virkamiesten eettisiä ohjeita ja julkisen hallinnon omia viestintäsuosituksia. Ohjeet poikkeavat kuitenkin parissa kohdassa julkisen hallinnon toimintaa – ja siten myös julkista viestintää – säätelevistä normeista. Toinen kohdista koskee avoimuutta ja toinen luotettavuutta. Viestijän tulee tämän mukaan edistää avoimuutta ja vuorovaikutusta mm. tuomalla aktiivisesti ja ennakoivasti sidosryhmien saataville niiden tarvitsemat tiedot sekä tuomalla selkeästi esiin työn- tai toimeksiantajansa osuuden viestin tai julkaisun sisällössä. Myös viestijän omat sidonnaisuudet ja intressit on ohjeiden mukaan tuotava avoimesti esiin. Julkisella sektorilla avoimuuden käsite on tätä laajempi, koska hallinnon koko toiminnan tulee lakiin perustuvan julkisuusperiaatteen mukaan olla avointa ja läpinäkyvää. Luotettavuuteen liitetään puolestaan ohjeissa mm. se, että viestijän tulee aina toimia työn- tai toimeksiantajansa edun mukaisesti ja että hänen tulee kaikissa tilanteissa edistää työn- tai toimeksiantajansa luotettavuutta. Tämä pätee tietysti myös julkiseen alaan, mutta erona on kuitenkin se, että julkishallinnon toimeksiantajia ovat viime kädessä kaikki kansalaiset tai kuntalaiset. Julkisen alan viestijä – sen enempää kuin kukaan muukaan virkamies – ei saa toiminnassaan asettaa omaansa tai jonkun muun yksityistä etua yleisen edun edelle. Keskeisiin virkamieshyveisiin kuuluvat puolueettomuus, riippumattomuus ja vastuullisuus koskevat nekin yhtä lailla viestijöitä kuin muitakin virkamiehiä. (Kommentti perustuu JAT ry:n hallituksen 16.9.2015 hyväksymään kannanottoon, joka löytyy kokonaisuudessaan JATin verkkosivuilta.)

    Vastaa tähän
    • Minna-Liisa Nurmilaakso

      Kiitos, että olette tarkastelleet ohjeita julkisen alan näkökulmasta. Käymme lukemassa verkkosivuiltanne koko kannanoton.

      Vastaa tähän

Kommentoi