Globaalit kriisit ovat lisänneet viestijöiden työmäärää – samalla viestinnän merkitys on kasvussa

Globaalien kriisien lisäksi viestijöiden työhön vaikuttaa vihaisen puheen lisääntyminen. Viestinnän ammattilaisista jopa 84 % kokee vihaisen puheen lisääntyneen viimeisen kahden vuoden aikana, kun kaksi vuotta sitten vastaava luku oli 64 %.

Tiedot käyvät ilmi uudesta Viestinnän ala -tutkimuksesta*, jolla selvitettiin viestinnän alan nykytilaa ja tulevaisuutta. Kyselyyn vastasi lähes tuhat viestinnän ammattilaista. Tutkimuksen toteutti IRO Research ja sen teettivät kolme viestintäalan järjestöä.

Joka toinen vuosi toteutettavan tutkimuksen mukaan viestijät kokevat kaikkein kuormittavimmaksi liian suuren työmäärän ja liian pienet resurssit. Johtamisen ongelmat korostuvat myös yhä enemmän. Joka neljäs viestijä kokeekin jonkinasteista uupumusta. Toisaalta valtaosa viestijöistä (86 %) on ylpeitä työstään, kolme neljästä viestijästä kokee työn imua ja lähes puolet saa energiaa työstään.

Tarve strategiselle viestinnälle lisääntyy

Enemmistö (52 %) viestinnän ammattilaisista uskoo alan kasvuun ja yli puolet (55 %) kokee viestinnän yleisen arvostuksen kasvaneen yhteiskunnassa.

Viestijöiden mielestä heidän pitäisi olla vahvemmin päätöksenteon strategisessa ytimessä. Vastaajista 96 % toivoo, että viestintä nähtäisiin omassa organisaatiossa strategisena toimintona, jonka tavoitteet liittyisivät suoraan organisaation strategiaan. Käytännössä vain joka toinen kuitenkin katsoo, että tämä toteutuu omassa organisaatiossa.

Viestinnän johtamisen tärkeimpinä strategisina kysymyksinä viestijät pitävätkin viestintätoiminnon roolin vahvistamista strategisena toimintona, luottamuksen rakentamista ja ylläpitämistä sekä kestävän kehityksen ja vastuullisuuden edistämistä.

Lisää osaamista kaivataan strategiseen työhön ja tekoälyyn

Viestinnän ammattilaisten yleisimpiä työtehtäviä ovat sisällöntuotanto, media- ja sidosryhmäviestintä ja maineenhallinta, sosiaalinen media sekä digi- ja verkkoviestintä.

Lisäosaamista viestijät kaipaavat erityisesti strategiseen työhön ja kokonaisuuksien johtamiseen, tekoälyn hyödyntämiseen, analytiikkaan, mittaamiseen ja tutkimustaitoihin sekä vastuullisuuteen. Painopiste viestinnän alalla on selvästi siirtymässä yhä vahvemmin operatiivisesta työstä strategiseen työhön.

Viestinnän alalla mediaanipalkka on noussut kahdessa vuodessa 4 098 eurosta 4 300 euroon henkilökohtaisine lisineen ja työsuhde-etuineen. Asiantuntijan mediaanipalkka on 3 900 euroa, johtavan asiantuntijan 4 850 euroa, päällikön 5 100 euroa ja johtajan 7 530 euroa. Viestinnän alan palkat ovat nousseet kymmenen vuoden aikana hieman yleistä ansiotasoa nopeammin.

*Viestinnän ala -tutkimuksella selvitetään laajasti viestinnän alan nykytilaa ja lähitulevaisuutta. Vuoden 2023 kyselyyn vastasi lähes 1 000 viestinnän ammattilaista. Kysely oli auki syyskuussa 2023. Tutkimuksen teettivät ProCom – Viestinnän ammattilaiset ry, Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry ja Julkisen alan viestijät JAT ry. Kysely toteutetaan kahden vuoden välein. Kyselyn teki IRO Research.

Lisätietoja:

Jarno Forssell, toimitusjohtaja, ProCom – Viestinnän ammattilaiset ry, p. 040 5064815

Nilla Hietamäki, puheenjohtaja, Julkisen alan viestijät JAT ry, p. 040 5429629

Siina Repo, toiminnanjohtaja, Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry, p. 040 4850008

Tutkimusraportti

Tutkimusraporttiin voit tutustua täällä.
Aiempiin tutkimuksiin voit tutustua täällä.

Tallenne tutkimuksen julkistuswebinaarista on katsottavissa täällä.